logo logo logo

Kirkko



Tapanilan kirkko

Ajankohtaisimmat kirkon omasta webistä.

Helsingin pitäjän seurakunta perustettiin jo 1400-luvulla. Tämän seurakunnan yksi tärkeimpiä kyliä oli Staffansby. Staffansbyn eli Tapaninkylän talot sijaitsivat Vantaanjoen läheisyydessä, mutta maita kylällä riitti joen varresta nykyiseen Hakunilaan saakka.

Kirkkomatka oli suhteellisen lyhyt Helsingin pitäjän kirkkoon – verrattuna vaikkapa tuusulalaisiin tai nurmijärveläisiin, jotka vielä 1600-luvulle tultaessa kuuluivat myös samaan seurakuntaan. Helsingin pitäjän kirkko oli siis vuosisatoja myös Staffansbyn asukkaitten kotikirkko.

1900-luvun ensimmäisinä vuosina tilanne muuttui. Uuden pohjoiseen vievän junaradan reunamaita, muun muassa nykyistä Tapanilaa, alettiin rakentaa ja asuttaa. Vuonna 1923 tunnettu kirkonmies Sigfrid Sirenius antoi teologian ylioppilaille kehotuksen aloittaa hengellistä toimintaa Helsingin ympäristössä. Muun muassa Mosabackassa – Tapanilassa – aloitettiin toiminta. Ylioppilas Viljo Routanen piti ensimmäisen jumalanpalveluksen 28.10.1923 Tapanilan kansakoululla. Tästä lähtien niitä pyrittiin pitämään joka toinen sunnuntai.

Vuonna 1924 aloitti pikkukirkkoyhdistyksen ompeluseura toimintansa Mosabackassa. Äidit lapsineen kokoontuivat yhteen ja vähitellen alettiin kartuttamaan omaa pankkitiliä. Helsingin pitäjän kirkko tuntui nyt olevan hankalan matkan päässä, ja niin alkoi viritä ajatus oman kirkon ja työkeskuksen rakentamisesta. Ompeluseuran tähtäimessä oli kirkkotontin hankkiminen. Nyt tulivat miehetkin mukaan toimintaan ja pastori F.E. Liljan johdolla perustettiin Tapanilan kirkonkannatusyhdistys 22.9.1929.

Vuonna 1932 rouva Wilhelmiina Nikander tarjosi omistamastaan maasta 3000 neliötä kirkon tonttimaaksi 45 000 markan hintaan. Myöhemmin hän lahjoitti tuosta summasta takaisin 5000 mk tyttärensä muistolle. Toiminta jatkui entistä vilkkaampana. Kuusiaidan ympäröimällä kirkkotontilla järjestettiin kesäjuhlia. Myyjäiset, äitienpäiväjuhlat, monenlaiset hengelliset tilaisuudet kartuttivat kirkkorahastoa.

Vuonna 1947 Mannerheimin Lastensuojeluliitto esitti seurakunnalle yhteistyötä. Teetettiin jopa kahdet erilaiset piirustukset yhteisestä rakennuksesta seurakunnan ja MLL:n tarpeisiin. Hanke kuitenkin raukesi. 1950 yritettiin uudelleen: Tapanilan kirkonkannatusyhdistyksen puheenjohtajana oli opettaja K.J. Läntinen. Hänen aloitteestaan tilattiin piirustukset ja kustannusarvio kirkkoa ja seurakuntataloa varten. Rahavarojen puutteessa tämäkin hanke raukesi.

Valtioneuvoston pätöksellä Helsingin pitäjän seurakunta määrättiin 6.2.1952 jaettavaksi siten, että sen Helsingin kaupunkiin kuuluvasta ns. liitosalueesta muodostettiin Helsingin seurakuntiin kuuluvaksi 1953 alusta kaksi uutta yksikielistä seurakuntaa: suomenkielinen ja ruotsinkielinen Malmin seurakunta. Näihin Tapanilakin tuli kuulumaan. Seuraavan vuoden lopulla Helsingin seurakunnat asetti Malmin seurakuntien rakennustoimikunnan, jonka tuli kiinteistöneuvos Huugo Vasaran johdolla suunnitella kirkollisten työkeskusten rakentaminen.

Toivo kirkosta virisi Tapanilassa uudestaan ja niin Tapanilan kirkonkannatusyhdistys lahjoitti tontin Helsingin seurakunnille 31.1.1955 sillä edellytyksellä, että sille rakennetaan ”kirkko- ja seurakunnallinen työkeskus”. Tuohon aikaan ajatus seurakunnallisista ”työkeskuskirkoista” voimistelusaleineen oli muotia.

Nyt työt lähtivät ripeästi liikkeelle. 21.11.1956 aloitettiin kaivaustyöt kirkkotontilla; 20.1.1957 oli peruskiven muuraus; 8.4.1957 harjannostajaiset ; 22.9.1957 Tapanilan kirkko vihittiin käyttöön. Arkkitehtina oli Per Björkvall ja rakennusmestarina Felix Heikkilä . molemmat Tapanilasta. Piispa E.J. Gulin toimitti vihkimisen. Kutsuvieraitten joukossa oli tasavallan presidentti ja rouva Urho Kekkonen. Vihkiäisissä oli paikalla yli tuhat ihmistä. Vihkimistilaisuus aloitettiin lahjojen luovutuksella. Kirkonkellon lahjoitti kirkonkannatusyhdistys, joka lakkautettiin 20.9.1959.

Kirkolla oli paljon toimintaa jo alusta lähtien: jumalanpalvelus, raamattupiiri, miestenpiiri, äitikerho, vanhustenpiiri, Japanin-lähetys, merimieslähetys, diakonian ja Kauhalan työpiirit, kirkkokuoro, pyhäkoulut, nuoriso- ja varhaisnuorisokerhot, askartelu- ja voimistelupiirit ja Lilli Suopohjan johdolla toiminut päiväkerho, josta myöhemmin tuli päiväkoti Tuikku. Tapanilan setlementti järjesti myös monenlaista ohjelmaa kirkolla. 1961 seurakuntajaossa Herttoniemi ja Pakila erotettiin Malmista omiksi seurakunnikseen.

Tapanilan pastoreina ovat olleet Malmin seurakunnan aikana muiden muassa: Samuli Toivio, Yrjö Mäntylä, Arvo Hatakka (57-62), T.Ilmari Haapalainen, Jaakko Ripatti, Veikko Rauhaniemi, Sakari Vihma, Raimo Teerikangas (74-79) , Torsti Paijola (79-85) ja Esa Järvinen (85-). Kanttoreita on myös ollut monia, mutta pisimpään ovat Tapanilassa olleet Eero Viitaniemi, Eeva Paajanen ja Inga Simola.

1970-luvulla alkoi Tapanilan kirkolla jo ilmetä remontin tarvetta. Ahkerassa käytössä olleet tilat, melko huokealla rakennettu kirkko kaipasi ehostusta. Aikaa kuitenkin kului ja pian kävi ilmeiseksi, että pelkkä ehostus ei enää riitä. Pieniäkin kunnostuksia siirrettiin hamaan tulevaisuuteen odottamaan sitä tulevaa”suurta remonttia”. Vihdoin 1986 tehtiin hulppeat piirustukset Tapanilan kirkon remontoimiseksi. Lähtökohtana oli voimistelusalin muuttaminen seurakuntasaliksi. Tämän suunnitelman toteuttaminen olisi kuitenkin maksanut yli 10 miljoonaa markkaa ja orastavan laman takia tämä suunnitelma hylättiin.

Vuonna 1994 valmistuivat uudet suunnitelmat. Nyt lähtökohtana oli kirkon toiminnalliset tarpeet ja tekninen ajanmukaistaminen. Voimistelusalilla on ollut jatkuvasti niin paljon käyttöä, että se päätettiin säilyttää. Päiväkerhotilat siirrettiin entiseen vahtimestarin asuntoon. Seurakuntasali yli 30:lle hengelle saatiin puolestaan yhdistämällä kaksi entistä kerhohuonetta. Keittiötä laajennettiin, pinnoitteet, putkityöt, sähkötyöt, ilmastointi, ulkotyöt, jne. tehtiin kokonaan uudelleen. Kalusteet uusittiin lähes kauttaaltaan. Vuonna 1995 suoritettu remontti maksoi vain noin 4,2 miljoonaa markkaa.

Remontin jälkeen kirkon tilat ovat olleet kovassa käytössä. Haasteita on tullut lisää. Iltapäiväkerhoa pidetään päiväkerhotilojen yhteydessä. Partiolippukunta Koudat sai kirkolta käyttöönsä oman kolon. Asuinsiiven alakertaan suunnitellaan parhaillaan remonttia lähinnä varhaisnuorisotyön lisääntyvään tilatarpeeseen.

Teksti: Esa Järvinen
Puh. 09 2340 4423
Veljestentie 6 00730 Helsinki
tapanila.piiri (a) evl.fi